Toimeksianto ja TUO

Toimeksiantomme oli tiedottaa Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarkoitetuista hyvinvointipalveluista huomiota herättävällä ja innovatiivisella tavalla. Meidän tuli myös selvittää mitä kaikkia hyvinvointipalveluja Turun amk:n opiskelijoille on olemassa. Saimme melko vapaat kädet projektin toteutuksessa, mutta keskustelimme aina toimeksiantajan kanssa suunnitelmista. Monkey-projektin toimeksiantajamme oli opiskelijakunta TUO. Opiskelijajärjestöt tukevat opiskelijoiden hyvinvointia ja pyrkivät parantamaan sitä näillä osa-alueilla.

"Opiskelijajärjestöillä on useita yhteiskunnallisia edunvalvonta- ja palvelutehtäviä, ne tekevät tutkimuksia ja selvityksiä sekä järjestävät seminaareja ja koulutuksia, joissa käsitellään hyvinvoinnin teemoja. Opiskelijajärjestöjen rooli opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaamisessa on tärkeä."

TUO tuli ryhmällemme tutuksi projektin aikana ja huomasimme, kuinka tärkeää asiaa opiskelijajärjestöt ajavat. Uskon, että toimme projektin myötä TUO:lle enemmän näkyvyyttä, joka on tärkeää opiskelijoiden kannalta, sillä nyt he tietävät paremmin mistä hakea tukea ja apua.

"On tärkeää, että opiskelijajärjestöt otetaan alusta asti mukaan opiskelijoiden parissa tehtävään hyvinvointityöhön ja projekteihin. Opiskelijoita tulee aidosti kuunnella heitä koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa."

Terveysviestintä

"Terveysviestinnällä tarkoitetaan tässä tavoitteellista terveyttä edistävää tiedottamista opiskelijoiden terveystietoisuuden ja muun terveyden parantamiseksi. Terveysviestintä opiskeluyhteisössä voi sisältää opiskelijatapahtumia, teemanäyttelyitä, luentoja, kirjoituksia."

Terveysviestintä oli eräs toimeksiantomme osa-alue. Kokosimme kaikki terveyspalvelut samaan paikkaan, josta ne on helppo löytää. Nyt opiskelija voi mennä suoraan TAHO:n sivuille ja löytää tarvitsemansa yhteystiedot.

Lähde:
Sosiaali- ja terveysministeriö 2006. Opiskeluterveydenhuollon opas. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja

Ryhmä TAHOn takana

”Parhaimmillaan tiimin toiminnan tulos on parempi kuin sen yksittäisten

yksilöiden suoritusten summa.” –Matkaopas projektiseikkailijoille 2002

Ryhmämme koostui 18:sta jäsenestä. Seitsemästä sosionomiopiskelijasta, neljästä fysioterapiaopiskelijasta kolmesta restonomiopiskelijasta, kahdesta toimintaterapiaopiskelijasta sekä kahdesta estenomiopiskelijasta. Se, mitä alaa kukin opiskeli ei ollut olennaista. Tärkeintä oli yhdistää kaikkien oma osaaminen, kyvyt ja mielenkiinnot, jotta voisimme aikaansaada jotain suurta. Jotain niin mullistavaa, että siitä tultaisiin puhumaan vielä projektin jälkeenkin.

Matkaopas projektiseikkailijoille -teoksessa puhutaan paljon rooleista. Isossa projektiryhmässä on tärkeää jakaa eri vastuualueet selkeästi sekä nimetä tärkeimpiin rooleihin henkilöt. Tällaisia rooleja ovat esimerkiksi projektipäällikkö ja sihteeri. Ryhmämme jakaantui heti alkuideoinnin jälkeen kolmeen pienempään ryhmään, joille valitsimme myös omat vastuuhenkilöt. Koimme, että pienemmässä ryhmässä on helpompi tehdä päätöksiä ja toiminta on tehokkaampaa. Ryhmät jaettiin projektin suunnitelman mukaisesti: yksi ryhmä vastasi valokuvien ottamisesta, toinen internetsivujen kasaamisesta sekä kolmas tempausten suunnittelusta. 

Ryhmän pelisäännöt





Niemistö kertoo teoksessaan ”Ryhmän luovuus ja kehitysehdot” pelisäännöistä. Ne ovat edellytys toimivalle ryhmätyöskentelylle ja ne tulee olla selkeät jokaiselle ryhmän jäsenelle. Yhdessä laadittuihin pelisääntöihin on helppo sitoutua.

 
Projektin alussa kokosimme ryhmämme tärkeimmät pelisäännöt paperille. Sitoutuminen projektiin ja yhteiseen päämäärään koettiin erittäin tärkeäksi. Sitoutuminen tarkoitti mm. pelisääntöjen noudattamista, omien lupausten pitämistä ja aikataulussa pysymistä. Vastapainoksi halusimme myös kirjata ylös hauskanpidon ja heittäytymisen. Projektin haluttiin olevan hyvä oppimiskokemus.

Ryhmän toiminta

Iso ryhmä on aina haasteellinen saada toimimaan. Toimintaamme auttoi se, että jakaannuimme pienempiin ryhmiin. Näin jokaisen oli helpompi saada äänensä kuuluviin. Toisaalta jaossa oli se huono puoli, että osa ryhmän jäsenistä saattoi jäädä etäiseksi toisilleen, koska yhteistyö ei ollut kaikkien välillä kovin tiivistä.

Ryhmämme toimintaa kuvaa hyvin Tuckmanin ryhmän kehitysvaiheet, jotka Niemistö on eritellyt kirjassaan. Kehitysvaiheet ovat forming, storming, norming, performing ja adjourning. Kun ryhmämme muodostui (forming) ja kokoontui ensimmäisiä kertoja, olimme varovaisia ja pyrimme luomaan hyvät suhteet kaikkien jäsenten kesken. Varoimme suututtamasta ketään ja pääsimme helposti yhteisymmärrykseen esimerkiksi pelisääntöjen suhteen. Kuohuntavaiheessa (storming) aloimme jo kyseenalaistaa toistemme ajatuksia sekä projektin erilaiset vastoinkäymiset, kuten epäselvyys  nettisivujen luomisesta ja yhteistyökumppaneista saivat aikaan sen, että ryhmämme turhautui yhteiseen tekemiseen. Suuremmilta ristiriidoilta kuitenkin vältyttiin ja kaiken kaikkiaan ryhmätyöskentely sujui hyvin. Yhdenmukaisuus (norming) savutettiin viimeistään, kun kaikki alkoi olla selkeää ja toiminta oli toteutusta vaille valmis.  Tässä vaiheessa tapasimme enemmän koko ryhmän kesken ja oli aika ottaa ryhmäkuva. Pienemmät ryhmät hajosivat ja oli aika taas ottaa vastuuta koko ryhmän päämääristä. Loppua kohti ryhmän toiminta on parantunut (performing) ja ryhmä on selkeästi tyytyväinen aikaansaannoksiinsa.

Ryhmän viimeinen vaihe, lopetus eli adjourning, on vielä käymättä läpi. Projektimme huipentuu loppuseminaariin, jossa tuotokset esitellään muille projektiryhmille. Menemme mahdollisesti syömään koko projektiporukan kesken, joka on loistava tapa päättää syksyn tiivis ja monivaiheinen projektityöskentely.

Sisäinen viestintä

Hyvä yhteistyö vaatii hyviä ryhmän sisäisiä kommunikaatiosuhteita. Ryhmämme välinen viestintä oli aktiivista: tapaamisten lisäksi informaatiota kulki erilaisten foorumien avulla. Sosiaalinen media ja Turun ammattikorkeakoulun oppimisalusta toimivat hyvinä kanavina jakaa nopeasti tietoa. Tapaamisten muistiot löytyivät Optimasta ja niiden avulla pystyimme palauttamaan nopeasti mieleemme viime tapaamisessa läpi käydyt asiat.

Pyrimme avoimeen ja keskustelevaan asenteeseen, jotta projektityöskentely olisi mielekästä. Oli tärkeää, että kaikki otettiin tasapuolisesti huomioon päätöksiä tehdessä. Myös ristiriitatilanteet saatiin hyvin ratkaistuiksi eivätkä tilanteet ehtineet kärjistyä niin, että yhteistyö olisi kärsinyt.

”Mitä avoimempi, keskustelevampi ja omasta toiminnasta

tietoisesti oppivampi asenne tiimissä vallitsee, sitä enemmän tiimi pystyy

projektin aikana kehittymään.” –Matkaopas projektiseikkailijoille 2002

Ylärivi: Tuomas, Jermu, Milla, Maria K, Sini, Anna S, Sari, Iina
Keskirivi: Rosa, Eeva-Liisi, Sofia, Viivi, Reeta, Aino, Anna K, Elina S, Maria P
Edessä: Elina J.

Lähteet:

Tukiainen, P; Leppänen, M & Leppänen, O. 2002. Matkaopas projektiseikkailijoille. Jyväskylä: Nuorten Akatemia ry.

Niemistö, R. 1998. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Tampere: Tammer-Paino.

Tiedonkulku projektissa

Viestintätiimin tavoitteena oli edistää ryhmässä tapahtuvaa viestintää sekä ryhmän ja toimeksiantajan välistä tiedonkulkua. Ryhmätapaamisten ulkopuolella ajatuksia vaihdettiin ahkerasti viestintävastaavan luomassa facebook-ryhmässä. Projektista innostui myös heti alkumetreillä journalistiopiskelija, joka halusi viedä tietoa projektista uutisoimalla siitä jatkossa Tutka-lehteen.

Projektin näkyvyyden lisäämiseksi vietiin viestiä ulkopuolisille tahoille muun muassa Turun AMK:n Messi-sivuston kautta sekä mediatiedotteella, joka lähetettiin toimeksiantajan kattavalle medialistalle (sisältäen Turun Sanomat, Turkulainen, Aamuset-lehden yms.).  Yhteistyötä tarjottiin myös Radio Auran Aalloille. Tempauksia markkinoitiin lisäksi facebookissa.

Ryhmäläisten välinen tiedonkulku sujui ilman suurempia informaatiokatkoksia. Epäselvyyksistä keskusteltiin hyvässä hengessä ja poissaolijat selvittivät oma-aloitteisesti, mitä projektissa tapahtui.  Viestinnän onnistumisessa oli keskeisessä roolissa se, että jokainen ryhmän jäsen hoiti sovitut tehtävät. Tämä taas loi avointa ilmapiiriä ja sitä kautta myös avointa viestintää.

Sponsoreita metsästämässä

Päätimme hakea sponsoreita tukemaan projektiamme, sillä toimeksiantajamme TUOn puolesta käytössämme oli täysin 0 – budjetti. Olimme kuitenkin hyvin kiitollisia heidän antamastaan tuesta ja mahdollisuudesta esimerkiksi käyttää heidän kopiokoneitaan yms. Päätimme kuitenkin hakea tukea muilta yrityksiltä, sillä halusimme toteuttaa kuitenkin enemmän, mitä annettu budjetti antaisi myöden.

Sponsoreiden hankinta osoittautui kuitenkin huomattavasti hankalammaksi, mitä olimme aikaisemmin ajatelleet. Meidän piti ottaa myös huomioon, ettemme ottaisi yhteyttä TUO:n yhteistyökumppaneihin emmekä pankkeihin. Lähetimme huomattavan määrän sähköposteja sekä soitimme mitä erilaisimpiin yrityksiin, mutta jossain vaiheessa toivomme alkoi hiipua. Syynä siihen, etteivät yritykset lähteneet mukaan oli se, että he olivat jo jakaneet vuotuiset sponsorointiavustuksensa. Yritykset olivat valmiita sponsoroimaan meille erilaista jaettavaa mainostavaraa, mikä oli sinänsä suuri helpotus. Tarvitsimme kuitenkin hieman myös taloudellista tukea voidaksemme maksaa tuottamamme mainoslehtiset, joita jaettaisiin tempauksissa sekä kiinnitettäisiin koulujen mainostauluille.

Ensimmäinen yritys, joka päätti lähteä tukemaan meitä taloudellisesti, oli Unica. Heidän avullaan saimme flyerit ja julisteet maksettua sekä pystyimme panostamaan arvonnan pääpalkintoon, 100 euron Gigantin lahjakorttiin. Muita, jotka lähtivät meitä tukemaan olivat Leaf, Linnateatteri, Tanniset, Tehy, Väestöliitto, Hiv-tukikeskus, Sats sekä Taso Ry. Taso Ry. lähti tukemaan meitä varsin loppuvaiheessa, mutta heidän ansiostaan pystyimme panostamaan vielä enemmän varsinaisiin arvontapalkintoihin.

Kaiken kaikkiaan oletimme, että tukijoita olisi ollut helpompi saada, mutta olemme kuitenkin hyvin tyytyväisiä lopputulokseen. Saimme sponsorien ilmaistavaran avulla ständistämme houkuttelevamman.

Näin luotiin taho.opiskelijakunta.net

Saatuamme toimeksiannon tiedottaa opiskelijoille suunnatuista hyvinvointipalveluista, lähdimme aluksi ideoimaan paperista tietopakettia. Ideana oli, että sen voisi lähettää jo hyväksymiskirjeen mukana myös uusille opiskelijoille. Kuitenkin hanke tyrehtyi nollabudjettiin ja tiedon suureen määrään. Lisäksi koimme, että laput ja tietovihkoset jäävät kaapinperukoille pyörimään, eivätkä ole saatavilla, kun niitä tarvitaan. Looginen ratkaisu näihin seikkoihin oli mielestämme koota kaikki tieto yhdelle nettisivulle. Näin helpottaisimme toimeksiantajan työtä tietojen päivittämisessä ja säästäisimme myös luontoa.



www.taho.opiskelijakunta.net



”Nykyään opiskelijoilla on valmiudet hankkia internetistä tietoa hyvinvointi- ja terveyspalveluista. Siksi oppilaitosten yhteistyön opiskeluterveydenhuollon kanssa tulisi varmistaa, että tiedot löytyvät helposti oppilaitosten verkkosivuilta ja että informaatio on ajan tasalla. Opiskelijat etsivät terveystietoa verkosta, mutta tiedon laatu saattaa olla vaihtelevaa. Opiskelijat tulisi ohjata luotettavien tiedonlähteiden pariin.”

Halusimme, että tekemästämme projektista jää elämään muutakin kuin polttokelpoista jätettä. Kehittelimme lyhenteen TAHO sanoista Turun Ammattikorkeakoulun Hyvinvoivat Opiskelijat. Ajatuksenamme oli luoda TAHO:lle kokonaan oma värimaailma ja luoda näiden välille mielleyhtymä. Näin sivustoa on helpompi tuoda ihmisten tietoisuuteen ja mainostaa oman nimen ja brändin avulla.

Päästyämme kompromissiin toimeksiantajan kanssa sivujen toteutustavasta, ryhdyimme tekemään tutkimustyötä muiden hyvinvointisivustojen ja -tutkimusten avulla. Halusimme tehdä sivustosta mahdollisimman yksinkertaiset ja helpot käyttää. Sivustomme sijaitsee TUO:n sivujen alaisuudessa, Edunvalvonta-linkin alla. Näin myös tulevat opiskelijat, joilla ei vielä ole tunnuksia Messiin, pääsevät tutustumaan heille tarpeelliseen tietoon. Kokosimme löytämämme tiedot yhteen ja suunnittelimme niille selkeän jaottelun. 

Pienryhmässämme työnjako ja viestintä sujui hyvin. Kaikille riitti tekemistä niin työnhaun parissa kuin kirjoitustöissäkin. Kompastuskivistä huolimatta pysyimme aikataulussa ja sivut voitiin avata suunnitelmien mukaan. Toivomme, että TUO hyödyntää luomaamme sivustoa jatkossa. Markkinointia voisi jatkaa esimerkiksi kesä-Tuokiossa, jossa TAHO tulisi tutuksi jo uusille opiskelijoille.

      
Lähde:
Sosiaali- ja terveysministeriö 2006. Opiskeluterveydenhuollon opas. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja       

TAHO tutuksi koulujen käytävillä

Tempaus tarkoittaa ensimmäistä nostolajia painonnostokilpailuissa. Painonnostossa kyse on itsensä ylittämisestä ja kaikkensa antamisesta. Tavallaan meidän tempauksemme omasi samoja piirteitä, sillä tempausta järjestellyt sekä toteuttanut ryhmä oli laittanut kaiken peliin. Projektimme kassa oli lähtöpisteessä nolla, joten sponsoreiden ja tukijoiden kautta oli metsästettävä kaikki tarpeellinen raha ja materiaali. Hyödyllisen tempauksen tulee herättää huomiota ja lisätä kiinnostusta markkinoitavaa asiaa kohtaan. Sponsoreita saatiin tätä varten riittävästi ja näin voitiin valmistella näyttävä ja helposti lähestyttävä tempauspiste. Tempauksia järjestimme neljänä peräkkäisenä päivänä viidessä Turun ammattikorkeakoulun toimipisteessä. Näin saimme näkyvyyttä hyvinvointinettisivuillemme.

Uhkailu, kiristys ja lahjonta ovat hyvin perinteisiä tapoja ohjata ihmisiä, mutta päädyimme näistä vanhoista tutuista yllättäen kuitenkin vain lahjontaan. Lahjoimme opiskelijoita pipareilla, Jenkki-purkalla, kondomeilla, lusikkahaarukkaveitsi-yhdistelmillä sekä tietysti flyereillä kaikkien muiden lippujen ja lappujen kera. Tämän kaiken lisäksi järjestimme arvonnan, joka omalta osaltaan on suhteellisen varma tapa vetää köyhiä opiskelijoita puoleensa.  Pääpalkinnoksi saatiin järjestettyä Gigantin sadan euron lahjakortti. Muita palkintoja olivat muun muassa Naantalin aurinkoisen lahjakortit, Oriflamen tuotepaketit, Sats-kuntokeskuksen tuotepaketit sekä reput, paidat ja muut pientavarat. Arvontaan osallistui huikeat 647 opiskelijaa ja pääpalkinto meni eräälle onnekkaalle Linnankadulla. Esittelypiste oli lisäksi tehty erittäin näkyväksi isoilla roll-upeilla TUO:n logolla varustettuina. Jokaisessa ammattikorkeakoulun toimipisteessä olimme pyrkineet järjestämään pisteen mahdollisimman keskeiselle paikalle, toisin sanoen kunkin koulun pääaulaan. Opiskelijoiden vieraillessa pisteessä, tyttömme kertoivat miksi pidämme meteliä heidän koulullaan ja miten hyvinvointipalvelut löytyvät nykyään kätevästi luomastamme nettiosoitteesta.

Teimme itsestämme numeron myös äänekkyydellä ja poikkeavalla toiminnalla koulujen käytävillä. Olimme luoneet osaksi tempausta tanssiesityksen, jonka esitimme joka ainoa kerta kun joku töräytti ”helpotustorvea”. Torvea säilytimme näkyvällä paikalla esittelypisteen edessä ja sen yläpuolella sitä kohti oli nuoli tekstillä ”Töräytä niin helpottaa”. Maskottinamme toimi Monkey-projektiin nimen puolesta sopiva apina, joka hyppi pitkin koulukäytäviä ja huuteli välillä megafoniin. Megafoni oli monipuolisessa käytössä ja varmasti jopa ärsyyntymiseen asti koulujen käytävillä kaikui ”Voitko hyvin” tai ”Meiltä saa piparia”. Luettelimme myös muun muassa päivän ruokalistaa megafonin avulla ruokajonon viimeisille Ruiskadulla, hyvinvointipalvelua sekin. Kannoimme jatkuvasti mukanamme kylttejä, joiden lausahduksilla herättelimme mielenkiintoa tempauksemme tarkoitusperää kohtaan.

Saimme joka koululla lähinnä hyvää palautetta. Saattaa toki olla, että muutamaa konservatiivisempaa koulunpenkkiä kuluttavaa hikipinkoa ärsyttikin, mutta huomiota yhtä kaikki. Positiivisesti meidät kuitenkin vastaanotettiin, kun esimerkiksi ICT-talolla pienenä eleenä Unican työntekijä tarjosi eräälle jäsenellemme teen ja kertoi kaivanneensa tällaista piristystä arkipäivään. Yhdessä koulussa koulun siivooja seurasi tanssiesitystä useampia kertoja, koska piti siitä niin paljon. Ehkä juuri tanssiesitys erotti tempauksemme selkeimmin muista koulujen auloissa tapahtuvista esittelyistä. Sen huomiota herättävä vaikutus oli juuri niin toimiva kuin odotimmekin.

Tavoite oli siis saada mahdollisimman paljon ihmisiä vierailemaan pisteessämme. Joka koululla odotuksemme ylittyivät ja väkeä riitti. Arvontaboximme täyttyi pikavauhtia ja ilmaistavara meni kuin kuumille kiville. Uskomme että ihmispaljouden myötä onnistuimme tekemään taho.opiskelijakunta.net –sivustoja tunnetuksi jo niiden alkutaipaleella.

Videoryhmän matka kuvausryhmäksi

 Videoryhmän tehtävänä oli mainostaa hyvinvointinettisivuja mainosvideon avulla. Mainosvideo tulisi pyörimään Turun ammattikorkeakoulun toimipisteiden infotelevisioissa.

Aloimme yhdessä pohtia, mitä videolla olisi ja miten siitä saisi hauskan sekä mukaansa tempaavan. Sen tulisi myös liittyä aiheeseen hyvinvointi jollain tavalla. Aloimme pohtia ihmisiä, jotka voisivat esiintyä videolla. Ideariihen ja syvällisten pohdintojen jälkeen saimme loistavan idean. Videolla esiintyisi tunnetumpia kasvoja, jotka työskentelevät hyvinvointiin liittyvillä aloilla, kuten urheilijat, poliitikot, papit sekä lääkärit. Aloimmekin jo listata henkilöitä, joita tunnemme tai voisimme saada mukaan. Jermu entisenä pelaajana saisi mukaan Interin jalkapallojoukkueen pelaajia, Sarilla oli kontakti poliitikkoon ja Eeva-Liisin isä on pappi, joten alku näytti varsin lupaavalta.

Haasteeksi videon kuvaukselle osoittautui kuitenkin itse kuvaus ja suunnittelu. Päätimme hyödyntää kuvauksissa ja videon teossa toisia opiskelijoita, joten otimme yhteyttä alan opiskelijoiden toimipisteeseen Taideakatemiaan. Kävimme koulutuspäällikön puheilla ja saimme häneltä muutaman opettajan puhelinnumerot, joilta asiaa voisimme tiedustella. Kävi ilmi, että Taideakatemiaan otetaan päivittäin yhteyttä vastaavissa asioissa ja yksinkertaisesti opiskelijoiden aika ei riitä ylimääräisiin tehtäviin. Joten loistava ideamme kariutui kuvaajan puuttumiseen, joten siirryimme seuraavaan suunnitelmaan.

Videon kuvauksesta ja leikkauksesta meillä ei ollut tietoakaan, mutta onneksi osaamme sentään valokuvata. Uusi suunnitelmamme oli siis tehdä valokuvakollaasi. Kävimme kirjastossa lueskelemassa kuvakollaaseja ja valokuvaukseen liittyvää materiaaleja ja saimmekin hyviä ideoita otoksiin. Yhden valokuvan takia emme viitsineet  vaivata alun perin videon kuvauksiin suunniteltuja henkilöitä. Kuvasimme palveluntarpeessa olevia opiskelijoita ja hyödynsimme kylttejä tuodaksemme paremmin esille kuvien sanomaa. Ryhmämme innostuikin kylttien askartelusta ja saimme tuotettua hyviä tekstejä.

Kuvaukset suoritimme parissa päivässä koulun läheisyydessä. Olimme itse kuvattavana muutamissa kuvissa, mutta saimme myös hyvin mukaan koulun oppilaita. Valokuvat pyörivät viikolla 44 eri toimipisteissä. Valokuvat ovat esillä hyvinvointinettisivuilla sekä toimeksiantajamme oli innokas hyödyntämään valokuvia tulevaisuudessa.

Kuvausryhmämme viestintä ja tiedostus sujui mielestämme hyvin. Saimme aikaan paljon ideoita ja ryhmämme toimi hyvin. Projektin teko oli välillä haastavaa, mutta ennen kaikkea hauskaa.

Lähteet:
Lundström, J; Rajakari P. 2012. Valokuvallisia todellisuuksia. Helsinki: LIKE Valokuvataiteilijoiden liitto.
Halkola, U. 2009. Valokuvan terapeuttinen voima. Helsinki: Duodecim.

Hyödyt toimeksiantajalle

”Asuminen, terveys-, ja mielenterveys, sosiaaliset tukiverkot, toimeentulo ja tasa-arvo kuuluvat opiskelijan hyvinvointiin. Opiskelijajärjestöt tukevat opiskelijoiden hyvinvointia ja pyrkivät parantamaan sitä näillä osa-alueilla. Opiskelijajärjestöt toimivat edunvalvontatehtävissä, ne tekevät myös tutkimustyötä, järjestävät koulutuksia ja seminaareja, joissa käsitellään opiskeluhyvinvointia. Opiskelijajärjestöt ja niiden rooli on tärkeä opiskeluhyvinvoinnin edistäjänä.”

TUO on Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta eli järjestö, joka ajaa opiskelijoiden etuja sekä oikeuksia. Internetsivumme luotiin palvelemaan juuri tätä tarkoitusta. Projektin myötä TUO sai paljon kaivattua opiskelijanäkökulmaa hyvinvointipalvelutietojen hankalaan saatavuuteen. Olimme sitä mieltä, että kaiken kattava tietopaketti tulee tarpeeseen. Nettisivut on myös helppo pitää ajan tasalla, kun ne on kerran ajatuksella luotu.

TAHO helpottaa TUOn toimintaa myös jatkossa: opiskelijat saavat sivuilta helposti tiedon, kenen puoleen kääntyä ongelmatilanteissa. Vaikeissa tilanteissa apua on  usein turvallisempaa etsiä netistä, kuin kertoa asiasta vieraille ihmisille. Informaatio on myös työntekijöiden tukena, joten apua pyytävä opiskelija osataan ohjata oikean henkilön puheille. Hakipa opiskelija tietoa mitä kautta hyvänsä tulee sen olla saatavilla nopeasti ja vaivattomasti, jotta ahdistunut opiskelija ei hukkuisi tietotulvaan seikkaillessaan eri sivustojen välillä.

Projektiryhmällämme oli aikaa ja innostusta markkinoida uusia sivuja, joten kiireisien TUOn toimijoiden ei tarvinnut kuluttaa aikaa asiasta tiedottamiseen. Monien tempausten myötä myös TUO itsessään sai lisää näkyvyyttä. Lisäksi onnistuimme luomaan uusia kontakteja yrityksiin: esimerkiksi Linnateatteri on kiinnostunut tekemään yhteistyötä opiskelijakunnan kanssa myös jatkossa.

Ennen kaikkea TAHOn sivut palvelevat TUOn perimmäistä tarkoitusta; Tehdä Turun Ammattikorkeakoulun opiskelijoista entistä paremmin voiva yhteisö.

Lähteet:
Sosiaali- ja terveysministeriö, 2006, Opiskeluterveydenhuollon opas, Helsinki

Opit, haasteet ja kehityskohteet

Opimme projektin myötä monia uusia asioita, joihin emme olleet ennen törmänneet. Lähtiessämme kartoittamaan opiskelijoiden hyvinvointipalveluita, yllätyimme positiivisesti niiden suuresta lukumäärästä. Taustatutkimus oli erittäin hyödyllistä, sillä näin terveyspalvelut tulivat tutuiksi itse kullekin ryhmäläiselle. 

Oli myös hienoa huomata, kuinka motivoitunut projektiryhmämme oli, eikä kukaan pelännyt ottaa uusia haasteita vastaan. Projektin alussa jaoimme erilaiset roolit jokaiselle ja moni halusikin kokeilla sellaisia rooleja, joista ei ennestään ollut tietoa tai kokemusta. Ryhmä rohkaisi kaikkia astumaan ulos omalta mukavuusalueeltaan ja kokeilemaan jotain uutta. Osalle ryhmäläisistä projektityöskentely oli kokonaan uusi asia.

Loppuraportti haluttiin tehdä blogi-muotoon, koska koimme sen sopivaksi tavaksi projektimme kannalta. Lisäksi koimme, että perinteinen raporttipohja on aikansa elänyt eikä sovi toimeksiantomme sisältöön. Blogiin on helppo lisätä materiaaleja, kuten kuvia, joita olemme projektissamme käyttäneet. Blogin tekeminen ei ollut ennestään kenellekään meistä tuttua, joten tämäkin toi hyvän haasteen projektin loppuun.

Ennen kaikkea projekti opetti meille sen, että periksi ei kannata antaa, vaikka asiat olisivatkin hieman vieraampia. Lopputulos on sitä palkitsevampi, mitä enemmän sen eteen on nähnyt vaivaa. Projektityöskentelyn haasteena oli tasapuolinen vastuun kantaminen: selviydyimme ryhmämme kanssa tästä loistavasti, sillä kaikki hoitivat oman osuutensa niin kuin oli sovittukin. Ryhmätyöskentelyssä haasteena ovat lisäksi erilaiset oppimistyylit ja tavat tehdä asioita: yksi oppii kuuntelemalla, toinen muistiinpanoja tekemällä ja kolmas itse tekemällä. Toiset ihmiset ovat luonteeltaan tarkempia ja huolellisempia, kun taas toiset haluavat saada nopeasti asiat hoidettua. Nämä asiat on hyvä selvittää ennen projektin aloittamista, jolloin tiedetään, minkälaiset työskentelytavat kullakin ryhmän jäsenellä on.

Näkyvyyteen kannattaa jatkossakin panostaa. Hyvinvointipalveluiden nettisivujen linkkiä voi markkinoida esimerkiksi Messin ja Turun ammattikorkeakoulun sivuille. Hyvinvointinettisivut on löydettävissä tällä hetkellä Turun ammattikorkeakoulun Opiskelu-linkin alta. Toivomme eri tahojen kiinnostuvan TAHOsta.

Haasteeksi jää, miten TUO pystyy jatkossa kehittämään nettisivuja parempaan suuntaan. Erityisen tärkeää on taata vaihto-opiskelijoille samat etuudet ja vapaa-ajan mahdollisuudet, kuin suomalaisille opiskelijoille. Nettisivut olisivat hyödylliset myös muista kouluista tuleville siirto-opiskelijoille. Monesti kaupunki, johon siirrytään on ennestään vieras ja näin ollen muutkin palvelut vähemmän tuttuja. Uskomme nettisivujen olevan iso hyöty myös kaikille, joille Turku on ennestään vieras kaupunki.

Lähteet

Halkola, U. 2009. Valokuvan terapeuttinen voima. Helsinki: Duodecim.

Lundström, J; Rajakari P. 2012. Valokuvallisia todellisuuksia. Helsinki: LIKE Valokuvataiteilijoiden liitto.

Niemistö, R. 1998. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Tampere: Tammer-Paino.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2006. Opiskeluterveydenhuollon opas. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja

Tukiainen, P; Leppänen, M & Leppänen, O. 2002. Matkaopas projektiseikkailijoille: Jyväskylä: Nuorten Akatemia ry.

Hyvinvointisivuston luomiseksi hyödynsimme seuraavia sivustoja:

www.opiskelijakunta.net

www.turkuamk.fi

www.turku.fi

www.kela.fi

www.nyyti.fi

www.vaestoliitto.fi/nuoret